I, Cyborg

Posted by jukkahoo

Been a bit of an overwhelming last couple of days. When bad news start coming, they keep on pouring down on you. First of all, I want to wish a lot of love, strenght and support to Päivi and Pali. Be strong and trust the Mighty Modern Medicine!

Apparently my chemo isn't kicking in as doctors have ordered. The tumor is still a bit worryingly biggish and henceforth I have started radiation therapy. Dr. James (surname, number 5) mentioned something about four weeks plus my normal chemo. I'm... slightly more worried and aghasted than I was a week or s-g ago, but hey!, whatever it takes.

Talking about "whatever it takes", I was in surgery. Like Sari has already told, a piece of high-tech gadgetry was installed to my chest with two tubes running under my skin towards my neck and collar-bone. Wow-wee! The thing now is that since I've just been thru chemo, my body isn't really healing them wounds and stiches. They itch. A lot. And then there's this feeling of something under my skin... that is under my skin. A fun thing is trying to sleep on your back and not move that much. `Cause, you know, it... hurts.

I feel OK'ish. Surprisingly so, but I'm still a bit nauseous and I tire easily. So what's new?

Future looks very organised: radiation every weekday (for four weeks) and back to ward Seven by 23th.

Love visitors. Really. Mean it.

Ja hieman taas kotimaisella. Kotona on kyllä hyvä olla, mutta soisinpa asioiden olevan kuitenkin paremmin. Eikö se nyt riitä, että minua kiusataan kivulla ja säryllä, mutta että muitakin? Päiville mitä parasta vointia, voimaa ja jaksamista.

Rintakehässäni kököttävä metallin, muovin ja teknologian pala on sellainen ovisilmän oloinen ja kokoinen vehje. Sattuu hieman, mutta se johtunee lähinnä noista tikeistä, jotka eivät tässä sytostaattien aikaansaamassa heikotustilassa pääse paranemaan normaalisti. 20. päivä ne kuulemma otetaan pois ja jäljelle jää vain pienet arvet, jotka katoavat kokonaan. Pläääh. Onneksi koje jää sisään muutamaksi vuodeksi, jos vaikka tässä pääsisi ulkomailla käymään jossain välissä läpivalaisulaitteita piipittämään.

Ja kuten valitettavasti sitten pääsi käymään, niin ei riitä pelkkä kemikaali tekemään selvää tästä syöpäläisestä, vaan tänään alkoi sitten sädehoito. Neljä viikkoa tohtoritädin mukaan nyt ainakin, sytostaattihoitojen lomassa, jos vaikka tokenisi.

Säde-puolella ihmiset näyttävät jo enemmän sairailta. Kun on osastolla, sitä ikään kuin tottuu kaljuihin ihmisiin, mutta ainakin ihmiset vielä ovat jotenkin "kokonaisempia". Kellarissa (sillä sielläpä ne sellaiset kojeet ovat) ihmiset muuttuvat enempi "People under the stairs" -leffan näköisiksi möröiksi. Se hieman ahdistaa. Mitä tässä oikein on edessä? Kuinka "helppo" tämä syövän muoto oikeastaan onkaan?

Vaan, ei auta itku markkinoilla. Postailkaa, kirjoittakaa vaikka kirje, käykää katsomassa ja muistakaa pysyä terveinä!

Comments

[Linnéa]

Would so much like to visit you - curse geography and longitudes and nasty distance things. Am thinking of you a lot, though. We both are.
And each time I visit this place I feel an urge to learn Finnish. It's a conspiracy.

[Arg Leino]

Jos siellä sädehoidossa näet Tommi Läntisen näköisen suorapuheisen kundin, kerro terveisiä minulta. Muista ei ole niin väliä.

[Sari]

Nea!

Aha, our dastardly conspiratorial plan is working (insert evil laughter). Eller kanske jag borde öva mig Svenska. Om jag börjar att tänka på saket är det så att den sista gången jag skrev något på Svenska var kanske sex eller sju år sedan.

Or... maybe not if I want to get this written before the end of the month. Strange how I have no problems with writing ungrammatical English and making all sorts of mistakes, but even with those few sentences of Swedish I have a compulsive need grab a dictionary and a grammar.

Anyway, I just wanted to thank Swecon comittee but especially you and Johan for a lovely time in August. Jukka's diagnosis was confirmed just before the trip and he went in the hospital straight after, so that weekend was a truly wonderful chance for us both to just shut "real life" out for a while and enjoy a good con with good company. Not to mention a chance to trawl through book stores. Jukka has had a lot of new books to choose from when he goes in for his treatment. Oh, and Dunder & Brak was a great success ;-)

Sari

[Omppu]

Siis vekotin jää muutamaksi _vuodeksi_! Pääset vielä aiheuttamaan terroristihälytyksiä lentokentille. ;-)
Ja Sari, minäkin nautin Dunder & Brak -etsivätarinoista kovasti 1970-80-luvulla, niitä oli kai 4 tai 6 kirjaa suomennettuna kirjastossa.