Eating Muffins in an Agitated Manner

Posted by jukkahoo

Erittäin paljon kiitoksia kaikille eilen paikalle ilmestyneille ihmisille ja nelijalkaisille ystävilleni! Kemut olivat perin mukavat ja ihmismäärän paljoudesta huolimatta(!) juuri sellaisen rennot kuin toivoinkin. Hoidosta toipuminen on ollut ehkä tavallistakin vaikeampaa, mutta ehkäpä pikku hiljaa se ns. elämä alkaa voittamaan. Maut ja hajut alkavat tuntua oikeanlaisilta ja maailma ei pyöri enää ollenkaan niin pahasti kuin vielä viime viikolla. Merkittävää on myös se että olen kokannut jo kahtena päivänä peräkkäin - ja ihan OK ruokaa, jos saan itse sanoa. Chiliäkin oli "pakko" syödä ja kyllä kitalaki sen muistikin vielä tänään.

Tänään on ollut erittäin rela päivä, mitä nyt tuossa lumihangessa tarpominen kauppaan ostamaan tomaattisäilykkeitä (söitte mokomat eilen kaiken!) pizzaa varten melkein uuvutti miehenpuolikkaan. Mutta ruoka oli kyllä vaivan arvoista.

---

Ai niin, oli mulla vielä yks juttu...

Jos on mahdollista joutua ns. huijatuksi pidemmän kaavan mukaan, niin myönnän tähän syyllistyneeni. En ole aivan varma onko leukani palautunut muun naamavärkin kanssa ojennukseen, sillä sen verta kokonaisvaltaisesti se kopsahti lattiaan tuossa neljän jälkeen eilispäivänä.

Aivan suoraan siniseltä taivaalta ja todella uutispimennon takaa tullut yllätyslahja on... mieletön, sanoinkuvaamaton (melkein), huikea, upea, lämmin, kaunis ja jotain sellaista, joka koskettaa tällaista vötkälettä todella valtavasti. En tiedä kuinka tämän asian oikein sanoisin, joten sanon sitten ihan suoraan:

Olen _______.

Tämä ylittää lähes käsityskykyni. Kiitos. Ja ISO hali.

Ja kaikille vielä ihmetteleville, tässä todistusaineistoa peiteoperaatiosta "Lappu-Liisat".

SUURENMOISET KIITOKSET TEILLE KAIKILLE eli:

Johanna V-U, Elli, Mervi, Inkeri, Petra, Ninni, Hannele K, Kanerva, Satu, Sari L, Katariina, Maria, Eija, Susanna, Hannele P, Tarja, Merja, Saija, Juho, Johanna S, Anna, Eeva-Liisa, Ylva, Mia, Kaisa, Terhi, Leena, Ilana, Liisa, Päivi, Arja, Marja, Irma, Minna, Maija, Paula, Maarit, Lotta, Tuomas, Senja, Onerva, Hanna, Marianna ja oma pieni Sortavalan lasten peittojen virkkaajani, SariP1.

20.12.2003

Posted by jukkahoo

Ajattelin tässä niin sanotusti viime tingassa viettää kuusikertaakuusi-päiviä ja järjestää niin sanotun

"Shaunaa, Shushia, Shiliä ja Shalaattia" -kalaasin joulekuun 20. päivänä.

Paikalle saa saapua sitä mukaa kun jaksaa, ehtii ja on aikaa, mutta mieluusti vaikkapa kello neljän jälkeen. Silloin (about tai ainakin kun herrasväki Vinni on saapunut casa Taliin ja ottanut mukavan asennon sohvalta) pärähtää päälle Kalliovuorten prinssi. Kun elokuva on ohitse, lähtee peliin blooper-nauha. Blooperoidi on mahdollisesti katsottavissa myös myöhemminkin.

Vielä myöhemmin (mutta oletettavasti siinä seitsemän maissa) on tarjolla luvattua saunaa, sushia ja salaattia sekä tietenkin papuja ruskeassa kastimessa jauholihan kera. Och kryddor. Sushia tehdään ns. opetusmielessä eli rullaati-rullaa kaikki halukkaat.

Juomapuoli on vapaa, mutta on aivan mahdollista että voin tarjota Wild Cherry Pepsiä ansiokkaille sushin rullaajille! Jeh, ei meillä spelailla napeilla kun on noppia.

Irritating

Posted by jukkahoo

I seem to have developed a cough that I can't get rid of. It's not really all that bad, but it manifests itself during nights. As in when I'm trying to sleep. There's also this disgusting taste in my mouth I'm not too fond of. You know, the one that tastes a bit like the lint in your bellybutton, after it has been marinated in some concoction consisting of dairy products gone bad, old socks and rotten fruits. And then some.

It's just a wee bit irritating at the moment. When I have more or less been thru it all and it looks like one of these days my life would (again! happy to say) be like it used to be: occasional bad breath, but nothing that brushing ones teeth wouldn't cure. Or a menthos.

There is also the phlegm. It most likely irritates the throat, thus causing the bleeding cough. Occasionally it gets a bit difficult and I have this ghastly sensation of needing to throw up which soon turns into coughing. Or vice versa (that ABC used to be). Odd, isn't it? And irritating when the writer just leaps off the tangent and does that. But I digress (which I just love to say whenever possible).

Mostly I've been OK. My brother came the other day and tried to carry every single bottle of Wild Cherry Pepsi from SMarket to our apartment. Many a bottle. We also tried this new kebab/pizza service. Not good. Pizza was OK'ish, but kebab was just flat, dull and uninspired. Boring. Avoid Dilber. But with a name like that, most of you probably already have.

I'm going to go shopping. Tuesday that is. Them julklappar. Apparently it's Christmas time. Jopas! And I really need to find something really bright and clever for my sister's kids.

They'll get books. But my mother? And that pesky brother-in-law! (Pesky as in good way.) Anoppi? Appi? My mother, did I mention her? Sister, yep... Difficult.

There are plenty of people to whom it is fun and easy to but presents. They are vocal about what they like, they are easily enthused and world is full of little things and bits that they like. Do you have these problems, my loyal readers? DO you find it easy to buy presents to YOUR loved ones?

Money helps. Adequate sum of money (like, say €25 000) would easily solve all my problems. Present-wise.

End of rant. I'll go and brush my teeth again and try to go back to sleep. Nighty-night and seasonal groanings!

Hei Eija!

Credo quia est impossibile

Posted by jukkahoo

Wahuu! Viimeinen sytostaatti on jo kaukana menneisyydessä, eikä seuraavaa ole tulossa herran tieköön. Hyvä meidän jengi!

Meni itse asiassa loppujen lopuksi ja enemmänkin kuin uskoinkaan paremmin, kuin luvattiin. Ei etteikö olisi paha olla tai oksettaisi aina välillä ihan niin ku sillee, mutta ainakaan ei tunnu nyt (nok nok, kuka siellä? nokkaeläin) niiiin pahalta kuin edelliskerran jäljiltä (ja sairaalassa ollessa). Luulen että hyvinvointilääkkeillä oli osansa pelissä. (Miksi niitä nimitetään pahoinvointilääkkeiksi? Haluaako joku to-DEL-lakin voida pahoin ehdoin tahdoin? - hän sanoi miettien seuraavia sangollisia alkkomahoolia synttäreiden ja joulun kunniaksi..., tai siis onhan mulla näitä lääkkeitä tosin aika PALJON, heh heh heh)

Seuraava virallinen sairaalaakäynti tapahtuu 19. joulukuuta ja silloin isketään taas verta. Se on mafian jälkeinen päivä ja jo ihmettelin kuinka paljon alkomahoolilla veressä on vaikutusta. Ei kuulemma juurikaan. Kunhan hengitys ei haise valkosipulilta, niin laboranttikin tykkää, eikä ns. "etsi" sitä suonta... Hauskaa sairaalahuumoria.

Sitten onkin seuraamusten ajankohta kaukainen maaliskuun idus. Hyvää syntymäpäivää veriveljeni.

Tuomo (kolmas) antoi hyvän neuvon tai oikeastaan hoitoohjeen:

"Juuri nyt, loppuelämä voi odottaa." Eli seuraavat kuusi viikkoa, joka on sellainen terveeksi julistetun syöpäpotilaan rauhoitusaika, minä aion olla ja ottaa asiantilan rennosti ja juuri niin kuin minä haluan.

Doctor's orders, you see.

"The rest of the life can wait right now." As said by my doctor Tuomo (the Third), meaning that I ought to take the next six weeks off, minding my own business, taking my time, listening what my body tells me and generally - relax, regroup and get ready for the world Out There.

I'm happy, slightly nauseous, but hey! - what's new about that? Then.

I'll be hovering at home for few days now, hopefully feeling better after the weekend and then I'll start growing my hair. Other things:

- go eat sushi at a proper sushi-place, anyone interested accompanying?
- movies, haven't seen them in ages.
- meeting with the king in 19th...
- divarikierros
- buy all the available Wild Cherry Pepsi bottles from the S-Market (High Priority this one !!!) It's evidently a seasonal product. What, like for winter?

Otherwise, I'm going to take it verrrrra sllllooooouuu.

The unveiling of the NAME of the Dishwasher Approacheth! 

Happy Hanukkah!