GUFF2
My Photo

« | Main | Long time no see »

January 06, 2004

Comments

Tarja

Tämän päivän Satasessa olikin pikkujuttu tapauksesta. Onneksi ei kuitenkaan käynyt pahemmin (esim. kirjojen suhteen ;-))...

Jaksamista ja paranemista, Jukka.

Ben

No, kertokaa nyt meille ulkopaikkakuntalaisillekin kaikki jutun hirmuiset yksityiskohdat. Tosin eipä niiden nyt niin hirmuisia tarvitse olla. Näin joulunaikaanhan ihmiset polttavat enemmän kynttilöitä kuin yleensä ja helpostihan tuommoinen tuikku sytyttää pöytäliinan tms.

Tulipalo on kyllä vähänkin isomman kirjaston omistajan kauhu. Vaikka olisi vain sata kirjaa niin tuskin niitäkään ihan noin vaan saisi hätäpäissään pakattua ja kannettua mukaansa. Toivottavasti meille kelleen ei koskaan satu eteen tilannetta jossa tosissaan pitäisi miettiä mitä nappaa mukaansa palavasta talosta. Urgh.

Ja herra Halme napsii ne pillerinsä sitten ihan kiltisti ja kuuri loppuun asti kans.
:)

-Ben &co-

jossu

Huh! Onneksi selvisitte säikähdyksellä!

Oma listani pelastettavista on tässä: ensin kaappaisin lapset ja jotain lämmintä kaikkien ylle (jos pitäisi pakkaseen paeta), seuraavaksi nappaisin passin, kukkaron, neuvolakortit ja Rauha-pupun (Katjan unilelu), ja sitten: Vaskilinnan satuja vuodelta 1950, se on isäni vanha, lapsuuteni aarre, jota en ole ikinä nähnyt antikvariaateissa. Kaiken muun voisi aina hankkia uudestaan, tosin Kuussa tuulee Eric Linklaterin nimmarilla voisi olla aika vaikea pala... Lista oli hämmästyttävän helppo tehdä, mutta olen evakon tyttärentytär ja kokenut itsekin yhden kodin, no, opiskelukämpän, hävityksen rapiat 10 vuotta sitten. Vaskilinna selvisi siitäkin koettelemuksesta.

jaksamista ja paranemista, jossu

Sari

Mulla ei tullut missään vaiheessa mieleen pelastaa mitään muuta kuin USB massamuisti tietokoneesta. DVD:t, videot, CD:t ja - kyllä - jopa kaikki 3400 kirjaa voi aina hankkia uudestaan ja jos jotain ei löydä niin kovaa. Sen sijaan idea siitä että kadottaisin kaikki ne sadat sivut tekstiä jotka on kirjoittanut oli paljon ahdistavampi enkä puhu vain väitöskirjamatskuista vaan myös kaikesta harrastustoiminnan oheistuotteena syntyneestä kirjoituskrääsästä jota on sivukaupalla kertynyt.

Hesarissa oli joulun aikaan kirjoitus erilaisista kirjanrakastajista. Niistä joille kirja on esine ja teksti yhdessä ja niistä joille kirja on se teksti. Minä kuulun aika totaalisesti jälkimmäisiin. Minun kirjani on aina alleviivattuja, annoteerattuja, niissä on tahroja, niitä luetaan saunassa, niiden selkämykset on taitettu ja sivut teipattu takaisin kiinni. Siksi myös innolla odotan aikaa jolloin e-kirjoille kehitetään kunnolla toimiva ja hinnaltaan kohtuullinen käyttöliittymä.

Sari

The comments to this entry are closed.