Eating Muffins in an Agitated Manner

Belated Health Update

Posted by Sari

Jukka had his quarterly check-up on Wednesday, and blood-tests were all OK, actually Maija (fourth) apparently thought the values vere pretty darn good. Which was nice. Actually, it was more than nice.

Next check-up is in September, and includes a CT-scan.

Mitä liikkuu Fräntin aivoissa

Posted by Sari

Kaikillehan on nyt kai selvää että Mikael Fränti ei ole nähnyt puoliakaan niistä elokuvista joita hän lyhyesti NYT-liitteessä arvioi. Tai sitten hän kärsii vakavista muistihäiriöistä, jompi kumpi. Ja ei siinä mitään telkkarista pukkaa elokuvaa siihen tahtiin että ei niitä kaikkia ennätä yksi arvioija (kokonaan) katsomaan. Tietysti voisi vienosti toivoa että Fräntin setä osaisi käyttää intternettejä edes sen verta että löytäisi paikkansapitävät juoniselostukset kolmen rivin tiivistelmiinsä. Ja ehkä se tähtien antaminen elokuville joita ei ole yli puolivälin katsonut on vähän epäilyttävää. Mutta hei, minullakin on vahvoja mielipiteitä kirjoista joita en ole koskaan lukenut. Sitäpaitsi välillä on tosi hauska yrittää miettiä miten ihmeellä Fränti on juoniselostuksiinsa päätynyt.

Tämänkertainen helmi on YLE Teemalta ensi tiistaina tuleva Bollywood extravaganza Kabhi Khushi Kabhie Gham eli Ilon päiviä ja surun päiviä". Fräntin mukaan elokuvassa

Bollywood-tähti Rani Mukerji näyttelee sokerisessa musiikkikomediassa, jossa varakkaan perheen poika matkustaa Lontooseen ja kohtaa rakastettavan Nainan.

Jokainen sana on kyllä jollain tavalla suhteessa todellisuuteen mutta virke ei kyllä mitenkään kuvaa Karan Joharin hittielokuvaa. Rani Mukerji on Bollywood-tähti ja näyttelee elokuvassa, tosin sivuroolissa elokuvan ensimmäisellä kolmanneksella. Elokuvan keskiössä on  varakas perhe jolla on poika, itse asiassa kaksikin. Tai eivät ne varakkaita ole vaan ökyrikkaita. Nämä perheen pojat  myös päätyvät elokuvan toisen puolikkaan kuluessa eri teitä ja eri aikaan Lontooseen, mutta eivät he sielä Nainaa kohtaa, Naina kun on se Ranin esittämä sovelias morsian joka on dumpattu jo elokuvan alkupuolella. Sen sijaan Lontoossa nuorempi heistä tapaa Poojan joka ei totta vieköön ole rakastettava. Ja sokerinen elokuva toki on - makeutusaineissa ei Intiassa säästellä - mutta ei se mikään musiikkikomedia ole. Se on kunnon Masala-leffa: romanttinen perhemelodraama johon on sisällytetty niin komiikkaa kuin tietysti sitä musiikkiakin.

Mutta vakavasti, jos teillä Teema näkyy, on K3G, kuten elokuvaa tuttavallisesti kutsutaan aika mainio esittely Bollywoodin ison budjetin tuotteisiin. Sen näyttelijäkaarti koostuu todellisista  suuruuksista ja Karan käyttää kaikkia intialaisen elokuvan maneereja tuulikoneista ja hidastuksista dramaattisesti zoomaavaan kameraan niin ettei paremmasta väliä. Shahrukh  poseeraa läpinäkyvissä paidoissa pyramideilla, itkee Hritrikin kanssa glyseriinikyyneliä Lontoossa puistonpenkillä, tanssii Kajolin kanssa sydämensä kyllyydestä todella valtaisissa ja värikkäissä tanssikohtauksissa, ja suree välirikkoa vanhempiensa kanssa pari tuntia. Tästä ei kuulkaa melodraama parane.

Joskus sitä vaan on niin fiksu...

posted by Sari

Meillä on ollut sama hella varmaan jotain seitsemän vuotta. Mutta tähän päivään mennessä minä en ole oppinut assosioimaan oikeita nappuloita oikeisiin levyihin. Sillä on varmasti jotain tekemistä sen kanssa että ne menevät myötäpäivään  ja alkavat minusta jotenkin ihan väärästä nappulasta. Eniveis, tottumuksestatestasin ettö olin pannut oikean levyn päälle ja itsevarmuuden tunnossa päätin tehdä empiirisen kokeeni läiskäämällä käteni tyhjille levyille. Yhdessä sormessa ensimmäisen asteen ja kahdessa muussa toisen asteen palovammat. Että silleen. Kyllä nyt mar tuntuu niin viksulta että...

Eli anteeksi kirjoitusvirheet. Menen ottamaan lisää särkylääkettä.

Dogblogging

Posted by Sari

We bought my mom a digital camera for mothers day present. What a neat thing it is. I want one too.

And because the great catblogging controversy has once again reminded the public of the vital importance of animalblogging, I present Muffins edition of Sunday dogblogging.

Here is Myy saying hi to Totti:         

It's over

Posted by jukkahoo

Yes, the rather valiant effort by Team Finland was, alas, not enough before the might and SKILL of the players from East.

But was it not a match? Lucky goals, brave attacking, furious defence and some very energetic attempts by our Men in Whites. It was our continuation period, but as the time soon/slowly was up, it was penalty shootout-time and what little hope there was, was soon done with, over, lost, finished.

I could've wished for more with this team, but not more of this fighting spirit. This was a TEAM in the end, not just a bunch of 2nd-tier NHL-players and Swiss League veterans. It was a noble effort and I thank you, my dear brave warriors for it. Thank you.

We had a nice bunch of delightful Scottish bottles for various players and as I write this, we have drinked Jere, Päällikkö, Scapanen and even a wee bit of IFK (Ileach) whisky.

Next year it's Latvija and Riga. Looking forward for that one. Good Night and may Team Sweden win the Ice Hockey World Championships in 2005!

Existential hockey angst

Posted by Sari

Kisastudiossa on tänä vuonna huonekalujen laajoista järjestelyistä huolimatta jouduttu Ukraina-peliä lukuunottamatta turvautumaan lattiapaikkoihin. Yleisömenestyksen seurauksena yllekirjoittanut on syönyt aivan liikaa naposteltavaa ja jos joku tässä kuussa mittaisi tuota alkoholinkulutusta niin saattaisi jopa tuloksista huolestua. Asiantuntevasti on kisastudiossamme seurusteltu Suomen joukkueen vahvuuksista ja heikkouksista (Jussi Jokinen kentälle! Mitä se Saravo siellä tekee! Voi hyvä luoja, Kallio! Tuosta olisi Hal Gill tehnyt jo maalin…) Kiitettävästi ovat myöt viskipullot tehneet maaleja, korkkaamatta taitaa tällä hetkellä olla enää Viuhkola. Ja okei, se nolo annospullo Kolmea Leijonaa  jonka avolanko toi Kuhdan pulloksi ennen kun karkasi ansaittua kuittia pakoon Kiinaan asti.

Koska jostain syystä eräs huomioni ei saanut tarpeellista vastakaikua studion jäsenistä koen tarpeelliseksi levittää angstiani. Minusta on kovin mielenkiintoista se että niin monessa joukkueessa on tänä vuonna sukunimikaimoja. Meillä on Jokinen ja Jokinen, Tsekillä on Kaberle ja Kaberle, Kazakstanilla Koreshkov ja Koreshkov, Tanskalla Degn ja Degn, Slovenialla Rodman ja Rodman, Slovakeilla Hossa ja Hossa (ja valmentajana kolmas Hossa). Ruotsi yrittää viedä tässäkin voiton koska heillä sekä Sedin ja Sedin että Jönsson ja Jönsson. Sveitsillä ja Kanadalla ei ole sukunimikaimoja joukkueessan mutta heillä molemmilla ja Tsekillä on toisaalta kaikilla pelaaja nimeltä Fis(c)her. Tämä tekee elämän vaikeaksi fantasiajoukkueen valmentajalle, kun selostaja vaahtoaa Kaberlen komeasta maalista ei voi olla koskaan varma onko kyseessä se oikea Kaberle (Frantisek). Ja antoiko sen syötön nyt Slovakian Satan vai Stana? Loppuvatko maailmasta sukunimet kesken?

UK elections

Posted by Sari

UK Election The system might be (and is) totally antiquated and produce questionable results, but you can’t deny that the process itself is great fun. Firstly there is BBC’s graphics. There is Peter Snow with his jolly orange shirt gallivanting around an empty space which is filled for the viewer with all sorts of funky graphics. Who cares about red states and blue states or a boring bar graph about how SDP is gainig a seat and Center Party loosing two, when you can have three-way battlelines with tiny little chess-figures representing vulnerable seats, not to mention the swingometer.

Even more fun are the parties. And I don’t mean Labour, Conservatives, Liberals or even SNP, but parties like Church of Militant Elvis Party, who apparently believe that Evis is alive and living somewhere in Arabia as a sheikh. Or New Millennium Bean Party. And of course there is the classic, late Screaming Lord Sutch's Official Monster Raving Looney Party whose candidates this year include Jedediah Headbanger, R.U. Seerius and Boney Moroney. Because of the ancient system the results of a particular seat are announced while all the candidates stand in line on a stage. Both Monty Python and Blackadder  have spoofed this ritual successfully, but the unreal thing is that reality does not really differ from the comedy.