Posted by jukkahoo
Täytin 10 vuotta ja pääsin elokuvateatteri Savoyhin katsomaan sen ensimmäisen ja aidon Tähtien Sota -nimisen elokuvan. 45 vuotta myöhemmin on vaikea laittaa noita tuntemuksia sanoiksi, mutta mikään ei tuntunut sen jälkeen enää samalta. Se ensimmäinen kohtaus ja SE avaruusalus, joka ei koskaan loppunut. Kaikki ne legendaarisiksi muodostuneet kohtaukset, lausahdukset, hahmot ja musiikki... täydellistä.
Vaan eihän se siihen tietenkään jäänyt. Tuli jatko-osa, joka olikin sitten sarjan viides (5!) osa. Ja seuraava osa. Ja pitkähkön odotuksen jälkeen esiosat ja viimein loput jatko-osat. Sillä välin oli syntynyt kokonainen teollisuuden laji, sarjakuva/kirja/peli-konglomeraatti. Useimmiten nämä jatkotuotteet eivät erityisemmin säväyttäneet, mutta kaikkiin oli pakko tutustua. ainakin niin kauan kun se oli jollain tavalla järkevästi mahdollista. Sitten kaikkea oli vain yksinkertaisesti liikaa, mutta audiovisuaalinen viihde piti silti katsastaa.
Osa myöhemmästä tuotannosta on ihan kivaa ja kelvollista. Rogue One on kelpo elokuva, viimeisen trilogian osissa on komeita kohtauksia ja Solokaan ei ole aivan niin huono kuin ansiokkaimmat kritisoijat sanovat.
Vaan kuinka on tv-sarjojen laita? Animaatioitakin on tutkailtu, vaikka en tavallisesti ole taidemuotoon erityisen ihastunut. Rebelsit, Resistance, Droids ja mitä näitä nyt on, eivät erityisemmin onnistuneet säväyttämään satunnaisten suositeltujen jaksojen perusteella, mutta Bad Batch maistui ihan kohtuullisen kivuttomasti. Animaatiotyyli oli edelleen sitä näiden sarjojen kulmikasta, mutta se ei häirinnyt lainkaan niin paljon kuin esimerkiksi Kloonisotien vastaava alkuperäinen. Ryhmä Rämä on myös aika hauska kokooma ja siinä missä joku nimeltä mainitsematon palkkionmetsästäjä on kiusallisen tönkkö omassa sarjassaan, näiden kavereiden keskinäinen koheesio toimii ja nuorisoliitännäinen on hauska lisä tiimiin. Odotan toista kautta ihan positiivisella mielellä.
Mutta koska suoratoistopalvelut räjähtivät ihan villeiksi ja erilaista sisältöä tarvittiin todella runsaasti, eikä cgi ollutkaan enää mahdottoman kallista, niin Tähtien Sota siirtyi myös oikeiden näyttelijöiden voimin kuvaruudulle. Ensin tuli Mandalorian, sitten Boba Fettin kirja, Obi-Wan Kenobi ja Andor. Ja kun alkuun on päästy, niin jatko-osia edellisiin, mutta tulossa on myös Ahsoka, Skeleton Crew, Acolyte ja Lando! Mitä seuraavaksi: Max Rebon Haluatko Tähdeksi? Momaw Nadonin puutarhanhoito-ohjelma?
Joka tapauksessa. Mandalorian on kohtuullisen hauska western/samurai -pastissi Tähtien Sodan maailmassa. Sen yksinäinen sankari on varustettu kypärällä, josta kaikki fanit ovat olleet tohkeissaan jo ensimmäisestä elokuvasta lähtien. Sarjan päähenkilö edustaa hiljaista, mutta kuolettavan vaarallista, rehtiä ja sanansa mittaista palkkionmetsästäjää, jonka kulttuuri perustuu kunniaan ja taisteluun. Sarjan jaksot ovat lyhyitä, noin puolen tunnin vinjettejä, joissa on yksinkertainen skenaario, Mando saapuu paikalle ja hoitaa tilanteen kotiin. Tätä toistetaan erilaisissa ympäristöissä.
Ensimmäinen kausi piti sisällään jatkuvajuonisen "Baby Yoda" -kuvion, jossa palkkionmetsästäjämme ei sitten osannutkaan toimia sopimuksen mukaisesti, vaan päätti neuvotella sen uusiksi. Toisella kaudella pikku-Yoda pitäisi sitten toimittaa jedin tykö, mutta matkalla kohdataan odotettuja vaikeuksia. Lopuksi Luke Skywalker-cgi saapuu paikalle ja näyttää, että kuka se onkaan universumin kovin bad ass.
Mitä pidemmälle sarja etenee, sitä enemmän se saa lihaa luidensa ympärilleen ja - valitettavasti - sitä vähemmän kiinnostava siitä tulee. Sarja pysyy ihan viihdyttävänä katselukokemuksena, mutta se mikä aluksi oli hauska avaruuslänkkäri, on ennen pitkää faneille tehtyä serviceä, erilaisine tuttuine (niin elokuvista kuin sarjakuvista ja peleistä) hahmoineen. Niin selkäpiitä värisyttävä kohtaus kuin Luken imperiumin joukkojen tuhoaminen valomiekan ja VOIMAN avulla onkin, niin se on lopulta vain yksi monista faneille suunnatuista "lahjuksista". Juoni on tässä vaiheessa jo melko tylsää räiskintää ja enemmän vanhaa samaa. Mikä siis edelleenkin, on ihan viihdyttävää. Tietyllä tavalla on kuitenkin hienoa, että sarjan ylivoimaisesti liikuttavin kohtaus on palkkionmetsästäjädroidi IG-11:n "kuolema". Hahmo tekee sarjassa kuitenkin kohtuullisen draaman kaaren murhaavasta metsästäjästä uhrautuvaksi lapsenvahdiksi. Liekö Taika Waititin kolmen parhaan roolisuorituksen joukossa, mene tiedä?
Kolmatta kautta odotellessa, Mando tekee "kameon" Boba Fettin sarjassa. Tai, oikeastaan, varastaa siitä kaksi jaksoa omakseen. Nämä kaksi ovat myös koko Boba Fettin Kirjan parhaat jaksot, sillä tekijätiimi on kyllä onnistunut tekemään tuosta kiinnostavasta palkkionmetsästäjästä melko... mitäänsanomattoman ja tylsän hahmon. Asiaa ei auta Temuera Morrisonin jäykkä esiintyminen, josta hän päästää irti vain satunnaisesti. Näissä hetkissä on kuitenkin jotain tenhoavaa hulluutta, joka kiehtoo. Sanotaanko, että sarjan paras kohtaus on Mandalorianin toisen kauden päätösjakson lopputekstien jälkeinen kohtaus, jossa Boba ja Fennec ottavat mittaa Bib Fortunasta. Siinä missä Mandalorian on koko lailla "Lone Wolf and a Cub meets Fistful of Dollars" on Boba Fett jotain "Rio Bravo Tanssii susien kanssa", jossa valitettavasti kummankaan elokuvan parhaat puolet eivät tule esiin. John Waynen tilalla on Gabby Hayes ja Wind in His Hairin sijaan meillä on Black Krrsantan, tuo köyhän miehen Chewbacca.
Ja jotta Boba Fett ei jäisi Tähtien Sota tv-kaanonin surkeimmaksi tuotokseksi, päättivät rahanteosta kiinnostuneet tahot lahjoittaa maailmalle Obi-Wan Kenobin.
Ben Kenobi piileskelee keisaria ja oppipoikaansa Tatoiinella, jossa hän pitää silmällä nuorta Luke Skywalkeria. Kun Bail Organa käy pyytämässä Obi-Wania pelastamaan kidnapatun tyttärensä Leian, alkaa tapahtua. Pelastusoperaatio on ns. lastenleikkiä, mutta kun viimeisiä jedejä metsästävät inkvisiittorit havaitsevat VOIMAN toiminnassa, alkaa tapahtua. Darth Vader (for it is HIM!) lähtee karkulaisten perään ja koska aiemmin kirjoitettu juoni niin vaatii, Ben ja Anakin taistelevat. Ben ottaa huolella köniinsä, palaa pahanpäiväisesti ja Leia päätyy nyt inkvisiittori Kolmannen Sisaren haltuun.
Ben ja häntä avustanut ex-imperialisti Tala hyökkäävät inkvisiittoreiden päämajaan, jossa Leian on vankina, ja alkaa tapahtua. Obi-Wan löytää lukemattomia kuolleita jedejä säilöttyinä, pelastaa Leian ja etsiytyy kapinallisten "maanalaisen rautatien" mukaan. Darth Vader melkein tappaa Kolmannen Sisaren, mutta kun tämä kertoo asettaneensa Leian lelun sisään jäljittimen, alkaa tapahtua. Ennen pitkää ekskrementti lentää tuulettimeen, Kolmas Sisar yrittää tappaa Vaderin, saa valomiekasta ja jonkin ihmeen ansiosta ei pelkästään jää eloon, vaan myös lähtee Tatoiinelle, koska sieltähän se Obi-Wan on kotoisin.
Tällä välin Obi-Wan ja Anakin ottavat mittaa toisistaan, Mestari-jedi muistaa, miten VOIMA toimii ja Darth Vader on lyöty. Koska aiemmin kirjoitettu juoni niin vaati, Ben ei tapa hirviötä, vaan "Sääli pidätteli hänen kättään. Sääli ja armo: ei iskua ilman syytä." Eikä Kolmaskaan Sisar ole enää paha, vaan kaikki ovat onnellisia lopussa ja Obi-Wankin näkee vihdoinkin Qui-Gon Jinnin haamun.
Obi-Wan Kenobi on typerä sarja, jossa on keisarillisen Tähtituhoajan kokoisia juoniaukkoja, kehnoa näyttelemistä, kamalaa dialogia, lapsellisia ratkaisuja, typeriä juonenkäänteitä ja josta minulla on hyvin vähän positiivista sanottavaa.
- Leiaa esittävä pikkutyttö on mainio.
- inkvisiittorit ovat hauskan näköisiä
- Obi-Wanille ei ole tulossa jatkoa
Mikähän saisi tämän pahan maun pois suusta? Siis muuten kuin katsomalla Andoria? Kuinka olisi Warheads Sour Watermelon Soda?
No nyt! On kyllä selvästikin niin, että kun hapanta tehdään, niin kyllä siinä pitää sokeria olla muassa. En minä tätä nyt erityisemmin vesimeloniksi olisi ensimmäisenä arvuuttelemassa, mutta mikä ettei. Hyvää ja kirpeän raikasta tämä kuitenkin on. Tai "raikasta" ja raikasta, hapantahan tämä on, joten jälkimaku kyllä kadottaa sen raikkauden aika pätevästi, mutta miellyttävästi suuhun jää miellyttävä maku. Näitä lisää!
Comments