Posted by jukkahoo
Koska en ole tietokonepelaaja, enkä muutenkaan enää näinä päivinä juuri minkäänlainen pelailija (mitä nyt puhelimella nakuttelen Toy Blastia, kun on tyhjä hetki tms), ei Halo ole erityisemmin rekisteröitynyt tajuntaani. Logon kuvittelen tunnistaneeni jo ennen tv-sarjaa ja "päähenkilönä" toimivan Master Chiefin myös. Näiden saattaisi joku väittää kuuluvan jonkinlaiseen pop-kulttuuri yleissivistykseen. Olen myös antanut kertoa itselleni, että Jeff VanderMeer on kirjoittanut Tessa Kumin kanssa maailmaan sijoittuvan pidemmän novellin. Tämän lisäksi rohkenisin olettaa, että peli ja sarja edustavat ns. military-scifiä.
Kuten myös on asian laita. Ihmiskunta on levittäytynyt maailmankaikkeuteen ja kohdannut siellä ikäviä muukalaisia, joita ainakin tv-sarjassa kutsutaan Liitoksi (Covenant), joka koostuu erinäisestä määrää kuhnureita, sotilaita ja jonkinlaisia uskonnollisia johtajia. Osa ihmiskunnan siirtokunnista ei ole erityisen otettu sen melko keskusvaltaisesta sotilaskomennosta, joten ne kapinoivat sitä vastaan. Sikäli ikävämpää, että jos/kun muukalaisten joukot saapuvat paikalla, kuten ensimmäisessä jaksossa Madrigalille, niin joukossa ei ole voimaa taistella vastaan riittävällä voimalla. Paikalle saapuu kuitenkin myös Maan supersotilaita, spartalaisia, joita johtaa Master Chief Petty Officer John-117.
Tästä mennäänkin sitten eteenpäin erilasten poliittisten ja sotilaallisten manöövereiden kautta pari jaksoa, kunnes saamme Master Chiefin aloittamaan oman kapinansa, kun hän ryhtyy saamaan muukalaisten objektista näkyjä, jotka voimistuvat, kun hän poistaa kehostaan hänen muistojaan ja tunteita tukahduttavan laitteen. Yhdessä Madrigalilta pelastamansa tyttösen, jonka kasvoton hallinto haluaa tappaa, John etsii käsiinsä vanhan kaverinsa, joka hallinnoi epämääräistä piraattiplaneettaa ja päättää selvittää, mistä kaikesta on kyse.
Mukaan sekoitetaan erinäköinen määrä sisäpoliittista venkoilua tiedehenkilöiden, teknologian ja sotilasjohdon välille, salaperäisiä muukalaisobjekteja, jotka saavat Johnin näkemään ihan halluja, sekä muukalaisten tykönä kasvanut Makee, nuori nainen, jota myös "Siunatuksi" kutsutaan. Hänellä ja Johnilla on samanlainen suhde muukalaisobjekteihin, ne vaikuttaisivat vievän heidän johonkin "toisaalle", jonne Liiton muukalaiset kovasti haluaisivat mennä. Seuraa lisää väkivaltaa.
Halo on näyttävän näköinen military-scifi rymistely, jonka henkilöhahmot ovat todella arkkikivestä veistettyjä tyyppejä, joiden kankeus on myös kuitenkin yllättäen jonkinlainen vahvuus. Master Chief John-117 on ristiriitainen hahmo, jonka järkkymätön uskollisuus armeijalle rikotaan melkein heti, mutta jolla säilyy jonkinlainen spartalainen velvollisuudentunto sen jälkeenkin. Muutama sivuhahmo on varsin onnistunut, varsinkin Riz-028, Makee ja Soren-066. Riz on Johnin johtaman spartalaisyksikön jäsen, joka nähtyään salaa tämän poistavan tunnetukahduttajan, tekee samoin ja alkaa käyttäytymään "epänormaalisti". Makeen hahmo on enimmäkseen todella häiriintyneen oloinen tunteeton hirviö, mutta sitten sarjan tekijöillä ilmeisestikin on tullut jonkinlainen oikosulku ja hänestä yritetään tehdä ymmärrettävä, kunnes sitten lopuksi hänelle annetaan kehno syy taas olla "paha". Sorenin hahmo sotilasakatemiasta karkaavana nuorena, joka on löytänyt paikkansa konnailemasta jonkinlaisena avaruuden merirosvona, yksinkertaisesti toimii, vaikka omaperäiseksi sitä ei todellakaan voi sanoa.
Se mikä todellakaan ei nappaa, on sotilasjohdon kankea esitys ja käsikirjoitus, joka on kuin JMS:n näyttöpäätteeltä varastettua. Eikä tiedehenkilöidenkään esitys aiheuta spontaaneita riemunkiljahduksia. Natascha McElhonen tohtori Halsey on enemmän kuin kiusallinen kliseepakkaus, eikä tilannetta paranna aivan käsittämätön sisäsiittoisuus henkilöstössä: tohtorin ex on spartalaisten komentaja ja toinen olennainen tiedehenkilö on heidän tyttärensä. Muukalaiset ovat hieman mielikuvituksettomia ja puhuvat hassusti jotakin serbokroatialta kuulostavaa murretta. Jännästi lontoon kielisen tekstityksen kanssa sitä ei nähdä tarpeelliseksi kääntää, joten aluksi ihmettelin pitkähköjä kohtauksia, joissa muukalaiset pitivät palaveria Makeen kanssa ja juttua piisasi. Jossain vaiheessa mieleni muisti, että hieman samanlainen tilanne oli jonkun toisenkin suoratoistopalvelun kanssa ja vaihdoin tekstityksen suomeksi. Johan alkoi serbokroatia muuttua ymmärrettäväksi!
Tätä pitäisi olla tulossa lisää ja onhan tässä ilmeisesti aika lailla taustamateriaalia, johon pohjata jatkoa, vaikka ainakin tämä ensimmäinen kausi sijoittuu jonkinlaiseen Halo-maailmankaikkeuden välitilaan, joka ei häiritse pelien historiaa tai tulevaisuutta. Katsonko lisää? Ehkä. Ei tämä kipua aiheuttanut, ollen lähinnä varsin laadukkaan näköistä scifi-viihdettä, joka ei liiemmälti rasittanut aivotoimintaa. Ehkä tämä menisi aika lailla Linnunradan käsikirjan planeettaamme määrittelevän luonnehdinnan mukaan.
Vaan millaista herkkua mahtaa olla Old Jamaica Grape Soda? Old Jamaicahan on firma, jonka valikoimaan kuuluu ihan OK inkivääriolut, joten eihän tämä nyt pahaa voi olla? No ei, ei se pahaa ole. Ihan OK juoma, joka ei kyllä maistu erityisen rypäleiseltä. Itse asiassa tässä on hieman... root beerin makua eli sarsaparillaa!
Ei että siinä kyseistä helvetinruohoa olisi, eihän root beer ole saanut sisältää tuota lähinnä Pepsodentin mieleen tuovaa hirvitystä. Tai siis, ei ilmeisesti koskaan, koska se ankeuttava ainesosanen onkin ollut sassafras-uute, jota saadaan tietenkin laakerilehtiin kuuluvasta sassafrasista, joka on siis se kielletty kasvi, siinä kun on karsinogeeneja ja se on ei ei. Oli miten oli, kamalaa.
Sen verran tyhmä kuitenkin olin taannoin Australian reissulla, että kun Schweppesin sarsaparilla-makuinen juoma löytyi, niin sitäpä piti päästä "nauttimaan". Ei. Ei. Ei.
Joka tapauksessa, tämä rypälejuoma on ihan OK, jos kohta siinä on sellainen kummallinen sävy, joka vie ajatukset sinne root beerin suuntaan. Se sassafras on siis korvattu erilaisilla kemikaaleilla ja E-tyypeillä, joita tässäkin siis hyvinkin voi olla makua tuomassa.
Recent Comments